Otto-tuen ergonomiatutkimus
TUTKIMUKSEN TAUSTAA
TUKIKAHVOJEN Tarve
Tukikahvoja tarvitaan tiloissa, joissa toiminta edellyttää siirtymistä, nousemista tai laskeutumista. Tällaisia ovat mm. wc- ja peseytymistilat, vuode ja sen lähiympäristö sekä erilaiset tasoerot esimerkiksi kylpyhuoneiden ja parvekkeiden yhteydessä. Tukikahvoja tarvitaan myös kulkuneuvoissa, joissa tasapainon säilyttäminen on turvallisuuden kannalta tärkeää.
TUTKIMUKSEN tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli verrata pyöreän Otto-kahvan ja perinteisen suoran tukikahvan käytettävyyttä laskeuduttaessa istumaan ja noustessa istumasta seisomaan.
TUTKIMUKSEN johtopäätökset
Tulokset antavat viitteitä niveloireisille ja ikääntyneille henkilöille soveltuvan tukikahvan muodosta. Apu- ja toimintavälineiden suunnittelussa ja kehittämisessä pitäisi nykyistä enemmän hyödyntää fysiologisia mittauksia ja kyselyjä teknisten käyttökokeiden rinnalla. Apuvälineen muotoilulla voidaan tukea itsenäistä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa.
Nina Nevala-Puranen, LitT, ft, erikoistutkija
Kuopion aluetyöterveyslaitos
PL 93, 70701 KUOPIO
Puh. (017) 201 211, faksi (017) 201 474
E-mail: nina.nevala-puranen@occuphealth.fi
Timo Ekroos, projektipäällikkö
Seija Parkkinen, fysioterapeutti
Itsenäisen suoriutumisen apuvälineiden kehittämiskeskus
Outokummun seudun teollisuuskylä Oy
Kiisukatu 6, 83500 OUTOKUMPU
Puh. (013) 562 830, faksi (013) 562 833
E-mail: timo.ekroos(at)pkamk.fi
Ikä
KH 1: 83
KH 2: 83
KH 3: 34
Pituus (cm)
KH 1: 155
KH 2: 145
KH 3: 150
Paino (kg)
KH 1: 80
KH 2: 38
KH 3: 36
BMI (kg/m2)
KH 1: 33
KH 2: 18
KH 3: 16
KH1 on 83-vuotias nainen, jolla on kulumia molemmissa polvissa ja lonkissa. Hän liikkuu yhden kyynärsauvan kanssa.
KH 2 on 83-vuotias nainen, jolla on osteoporoosi. Hän liikkuu rollaattorin kanssa.
KH 3 on 34-vuotias nivelreumaa sairastava nainen. Hän liikkuu ilman apuvälineitä.
LIHASTEN SÄHKÖINEN AKTIIVISUUS
Yhdistetyllä lihasaktiivisuuden (EMG) ja videokuvan analyysillä selvitettiin lihasten kuormittuminen. Kohteena olivat
-hartialihaksen laskeutuva osa (m. trapezius)
-hauislihas (m. biceps)
-sormien koukistajat (m. flexor digitorum)
-polven ojentajalihas (m. rectus femoris)
TULOS
Oikean hartialihaksen aktiivisuus oli Otto-kahvaa käytettäessä vähäisempää. Muiden lihasten aktiivisuudessa ei ollut eroja kahvatyyppien välillä.
Istuutumisen ja seisomaan nousemiseen käytetty aika määriteltiin hidastetusta video-aineistoista.
TULOS
Kaikki koehenkilot nousivat seisomaan nopeammin tukeutuessaan Otto-kahvaan. Istuutuessaan kaksi koehenkilöä toimi nopeammin Otto-kahvan avulla.
Ranteiden nivelkulmia mitattiin kaksikanavaisilla sähköisillä goniometreillä.
TULOS
Ranteiden asennot olivat Otto-kahvaa käytettäessä lähempänä keskiasentoa kuin suoraa tukikahvaa käytettäessä.
Turvattomuutta, kivuliaisuutta ja vaikeutta kysyttiin aiheeseen muokatuilla VAS-janoilla (100 mm)
Turvattomuus:
0=erittäin turvallista - 100=erittäin turvatonta
Kivuliaisuus:
0=erittäin kivutonta - 100=erittäin kivuliasta
Vaikeus:
0=erittäin helppoa - 100=erittäin vaikeaa
TULOS
Kaikki koehenkilöt kokivat Otto-kahvan suoraa tukikahvaa kivuttomammaksi käyttää. Kahden koehenkilön mielestä Otto-kahvan käyttö oli vaikeampaa kuin suoran tukikahvan käyttö.